vilho_pekkala.jpg

Vilho Pekkala, DI, korjausrakennesuunnittelu

Rakennusalan palomiehelle kouluttautuminen on työntekoa tärkeämpää

Pohjoispohjanmaalainen Vilho Pekkala eli tutummille Ville harkitsi lehtimieheksi ryhtymistä, mutta opiskeli kuitenkin insinööriksi Tampereen teknillisessä opistossa. ”Hain armeija-aikana töitä kaikista mahdollisista paikoista ja Vahaselle tärppäsi. Se oli vuosi 1969 ja firman nimi oli Insinööritoimisto Mikko Vahanen. Oltuani jonkin aikaa Vahasella tuntui siltä, että pitäisi opiskella vielä vähän lisää. Opiskelin työn ohella TKK:ssa ja valmistuin talonrakennuslinjalta vuonna 1977. Siinä tuli samalla tehtyä paljon hyödyllistä tietojen kertaamista”, Pekkala kertoo.

Ala on Villen mukaan kehittynyt paljon noista vuosista, varsinkin viimeisen viidentoista vuoden aikana kehitys on kulkenut kovaa vauhtia - ”useimmiten hyvään suuntaan”. Suunnittelijoilta vaaditaan entistä enemmän ja monenlaista eri osaamista, nykyään erityisesti rakennusfysiikasta. ”Ehdin olla aikoinaan paljon työmailla, mikä oli erittäin hyvä asia myöhemmän uran kannalta. Töissä on ollut suunnilleen puoliksi uudis- ja korjauskohteita, mistä on ollut hyötyä tietoja sovellettaessa”, Ville pohtii.

”Vahasella kuntotutkimustoiminta on ehdoton etu muihin alan toimijoihin verrattuna. Se tuottaa meille tietoa rakenteiden todellisesta käyttäytymisestä, jonka voimme hyödyntää työssämme saman tien. Pelkkä normien ja ohjeiden seuraaminen ei riitä. Pätevä ammattitaito on tärkeämpää kuin osata ulkoa paljon ohjeita, joita ei kuitenkaan pystytä noudattamaan”, Pekkala toteaa. ”Rakenteiden kosteuskäyttäytymisessä meillä on vielä paljon opittavaa – pienillä muutoksilla voitaisiin tehdä paljon käyttövarmempia rakenteita. Rakennusalalla muutokset ovat kuitenkin hitaita.”

Pekkala on toiminut suunnittelijan työnsä lisäksi kouluttajana jo kolmisenkymmentä vuotta sekä omien sanojensa mukaan toisinaan myös alan ”palomiehenä”. ”Sain työkavereilta 50-vuotislahjaksi palomiehen kypärän ja jauhesammuttimen – lähden kuulemma aina ratkomaan kaikenlaisia ongelmia milloin minnekin”, Pekkala nauraa.

Mieleenpainuvimpia kohteita ovat olleet Helsingin keskustan hallintokorttelien puuvälipohjaiset rakenteet, Senaatintorin ja Esplanadin rakennuksiin laaditut suunnitelmat, Kuwaitin hallintorakennukset ja Oopperatalo. Hyvin venäjää puhuva Pekkala on myös ollut mukana lukuisissa Venäjän hankkeissa.

Alan kriittisimpiä kehitystarpeita ovat Villen mielestä laatuketju; eri toimijoiden välisen yhteishengen, yhteistyön ja vuoropuhelun lisääminen; sekä asiantuntijoiden jatkuva kouluttautuminen. ”Olen monesti sanonut, että tiukassa ajankäytön valintatilanteessa kouluttautuminen on tärkeämpää kuin työnteko. Pelkkä kokemus on liian hidas ja epävarma opettaja. Kerääntynyt ammattitaito on myös asiakkaiden etu.”