Tiesitkö, että suurin osa asukkaista toivoo säännöllisiä asukaskyselyitä taloyhtiöön? Minä en, sillä niin usein kuulee huokauksia kyselyistä puhuttaessa. Isännöintiliiton tekemän selvityksen mukaan asukkaat kuitenkin haluavat tulla kuulluksi ja kyselyä pidetään oivana tapana siihen.

Epäilyyn on aihetta muillakin. Tampereelle pidetyn Hyvän asumisen illassa useimmat puheenvuorot ajautuivat tahattomasti asukkaiden osallistamisen haasteisiin. ”Muistetaan kuitenkin, että ne ovat ne samat naamat, jotka kokouksissa käyvät” totesi osallistuja yleisöstä. Kokemukseni mukaan asukkaiden osallistuminen saattaa yllättää tulevaisuudesta panostuksista puhuttaessa – moni on tyytyväinen, kun vihdoinkin meidän taloyhtiössä tapahtuu!

Esittelin illassa oppeja taloyhtiön strategiatyöstä Hannu Bildon kanssa. Hänellä on poikkeuksellinen tuplanäkemys, sillä hän on ollut tekemässä taloyhtiöstrategiaa sekä omassa taloyhtiössä hallituksen puheenjohtajan roolissa että muualla toimiessaan isännöitsijänä. Oman taloyhtiön As Oy Krampin taloyhtiöstrategia tehtiin yhdessä kymmenen muun taloyhtiön kanssa Turun Härkämäessä.

Tässä kooste Hannun opeista taloyhtiöstrategian laatimisessa:

1. Kaikki lähtee taloyhtiön tarpeesta

Härkämäen taloyhtiöillä on tiedossa lähiövuosina korjauksia, mutta todellinen korjaustarve ja korjausten ajoittuminen ei ollut tiedossa. Tarve ajantasaisen kuntoarvion tekemiselle oli siis olemassa. Kun lähes samaan hintaan saatiin strategiatyö taloyhtiöihin ja naapurustoihin, oli päätös strategioiden tekemiseen lähtemisestä helppo. Tavoitteena oli suunnitelmallisuuden myötä hanskata korjausvelka fiksusti.

2. Innostus on tarttuvaa

Työhön ryhtyminen vaatii yhden innostuneen henkilön, mutta lopputuloksen tekeminen koko taloyhtiön tuen. Turun Härkämäessä oli tuohon aikaan isännöitsijä, jonka käsissä oli 12 taloyhtiötä ison korjausvelan kanssa. Hänellä oli näkemys yhteistyön hyödyntämisestä korjausten tekemisessä, mutta työkalut homman tekemiseen puuttuivat. Oikeiden yhteistyökumppaneiden avulla näkemys pystyttiin palastelemaan ymmärrettäväksi toiminnaksi. Innostus tarttui alueen taloyhtiöihin ja sen siivittämänä 11 taloyhtiötä päätti tarttua strategiatyöhön.

3. Asiantuntijan apu helpottaa hallituksen ja isännöitsijän työtä

Oikotietä onneen ei tässä asiassa ole. Strategian tekeminen on poikkeuksellinen työ taloyhtiössä. Selvää siis on, että se vaatii aikaa ja osaamista – joko omaa tai asiantuntijan. Kun taloyhtiölle lähdetään rakentamaan strategiaa, kannattaa siis heti alkuun miettiä, löytyykö taloyhtiöstä aika ja osaaminen strategian tekemiseen vai turvaudutaanko asiantuntijan apuun.

4. Strategialle tarvitaan yhtiökokouksen hyväksyntä

Taloyhtiöstrategia ei ole voimassa ilman yhtiökokouksen hyväksyntää. Kun taloyhtiöstrategia on yhtiökokouksen vahvistama, tarjoaa se hallitukselle ja isännöitsijälle hyvän työkalun edistää taloyhtiön yhteistä tahtotilaa. Yhtiökokouksen vahvistus taloyhtiöstrategialle tarkoittaa myös sitä, että strategiaa muutetaan vain yhtiökokouksen toimesta.

5. Lopulta kyse on ihmisistä

Strategiatyö lähtee teknisestä tarpeesta, mutta lopulta kyse on asukkaiden tarpeista ja toiveista asumiselle ja taloyhtiössä olemiselle. Strategiaprosessin pitää olla ymmärrettävä, asukaskyselyn lyhyt ja siihen pitää olla helppo vastata, myös kohtaamisia pitää järjestää. Tässä hyvän asiantuntijan apu helpottaa. Yllättävin hetki strategiatyössä voikin olla uuden naapurin kohtaaminen asukasillassa: ”Vastahan tässä on pari vuotta samassa talossa asuttu!”.

Kiinnostuitko taloyhtiöstrategiasta? Lue lisää täältä.

Taloyhtiön strategia teemaisen Hyvän asumisen illan järjesti Tampereen Ekokumppanit 27.2.2017. Lisätietoja tilaisuudesta löydät täältä.

Lue myös:

Järjestämme Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa 17.5. maksuttoman taloyhtiöstrategiaillan taloyhtiöiden hallituksen jäsenille. Lue lisää tapahtumasta.